Killan lyhennetty historia

Maanmittarikillan historia alkaa 23. Maaliskuuta 1901 jolloin perustettiin Maanmittariklubi. Alun into kuitenkin laannistui nopeasti ja klubin toiminta oli vuosia vaihtelevaa. Kuitenkin 31.3.1910 klubi hyväksyttiin Teknillisten Ylioppilaiden alayhdistyksen asemaan. 1920-luvulla klubin toiminta oli aktiivisempaa ja klubi myös ensimmäisen naisjäsenensä, Sirkka Liekkaan. Ensimmäisen kunniajäsenensä klubi sai 12.4.1935, kun klubilaisille hyvinkin tutuksi tullut ”Setä” (Elias August Piponius) lupautui tehtävään eläkkeelle. Samainen henkilö lausui kuuluisat sanat syyssitseillä 1933:

”Yks ryyppy, se ei oo mikkään ryyppy; kaks ryyppyvä, se oj jo puol ryyppyvä ja kaks puolryyppyvä se on vasta koko ryyppy. Vallesmannin ryyppy on kaks koko ryyppyvä ja kaks vallesmannin ryyppyvä, se on mittarin ryyppy”.

1.1.1944 lakkasi 43-vuotias Maanmittariklubi olemasta ja sai tilalleen Maanmittarikillan pitkän harkinnan ja suunnittelun seurauksena. 1960-luku oli murrosten ja uusien innovaatioiden aikaa killalle. 1960 killan tunnukset kokivat murroksen, kun järjestettiin kilpailu uuden kiltatunnuksen suunnittelusta. Voittajaksi lyötiin arkkitehtiylioppilas Kalle-Heikki Narisen ”Kolme kovaa” marraskuun 18. Päivä. Ensimmäisen kerran killan vuosi-/puurojuhla pidettiin Dipolissa loppuvuodesta 1966 ja kiltalehti Maanmittarikilta huusi ensimmäisen parkaisunsa 1967. Nimi muuttui nykyiseksi Geometrekseksi kuitenkin jo vuotta myöhemmin.

Maanmittarikilta pääsi myös vihdoin muuttamaan Hietaniemen torin kupeesta Otaniemeen, kun Maanmittausosasto viimein päätti muuttaa. Maanmittarikillan ensimmäisen kiltahuoneen (kiltis) tupaantuliaisia päästiin juhlistamaan huoneessa M124 loppuvuodesta 1967. Avasipa kilta myös syliään läheisimmilleen Otaniemessä ja niin perustettiin vielä tänäkin päivänä yhtä pitävä liitto MAIK (Maanmittarikilta + Arkkitehtikilta + Rakennusinsinöörikilta) vuonna 1968.

Maanmittarikillan ensimmäiset haalarit tulivat 1983. Nämä fuksien organisoimat mittarihaalarit olivat ruotsalaisten tapaan tummanvihreät, mutta väri muuttui pian nykyisekseen mustan ollessa ainoa vapaa väri Otaniemessä. Valitettavasti tietoteekkarit tekivät samaan aikaan saman oivalluksen ja nykyään molemmilla on mustat haalarit, Maanmittarikillalla mattamustat ja Tietokillalla kiiltaävän mustat. Maanmittarikillan ensimmäinen laulukirja painettiin vuonna 1995 ja toinen painos yli 10 vuotta myöhemmin, 2006.

2010-luvulla killan toimintaan vaikutti voimakkaasti Aalto-yliopiston synty.TKK:n entisen päärakennuksen remontin vuoksi kiltalaiset joutuvat jättämään vanhan kiltahuoneen ja muuttamaan Genttiin (nyk. Technopolis Innopoli 3D) ydinkampuksen ulkopuolelle. Alkuperäiselle kiltahuoneelle ei päästy koskaan palaamaan.

Vuoden 2013 kandiuudistus toi myös muutoksia killan opiskelijoihin ja perinteiset kiinteistötalous ja geomatiikka joutuivat väistämään rakennetun ympäristön kandiohjelman tieltä. Tämä näkyi myös haalareissa ja haalarien hihan väri päätettiin vaihtaa entisten viininpunaisen ja vihreän sijaan fuksian väriseksi. Samalla samaa väriä sai osakseen myös vasemmanpuoleinen reisutasku. Keväällä 2017 kilta sai uuden ja näillä näkymin lopullisen kiltahuoneen Konetalo 1 -rakennuksesta osoitteesta Otakaari 4.

Vuonna 2022 oli jälleen uuden kandiuudistuksen aika. Insinööritieteiden korkeakoulun kandiohjelmat päätettii uudistaa, minkä myötä killan vanha kandipääaine rakennettu ympäristö poistui käytöstä. Rakennetun ympäristön alla olleet maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka sekä kiinteistötalous jakautuivat kahteen uuteen kandiohjelmaan: kestäviin yhdiskuntiin sekä kiinteistötalouteen ja geoinformatiikkaan. Nämä molemmat ohjelmat jäivät Maanmittarikiltaan ja vuodesta 2022 alkaen kilta alkoi vastaanottamaan kandifukseja noin 125 kappaletta vuosittain aikaisemman 50 sijaan.

Vuoden 2022 kandiuudistus ei kuitenkaan vielä muuttanut Insinööritieteiden korkeakoulun maisteriohjelmien kiltoja. Maisterilinjojen siirtyminen kandiohjelmia vastaaviin kiltoihin tullaan tekemään syksyllä 2025. Tällöin Maanmittarikilta ottaa vastaan nykyisten maisteriohjelmien opiskelijoiden lisäksi vesi- ja ympäristötekniikan sekä geoinformatiikan maisteriopiskelijat.